Museolla tapahtuu
 Käyttöpäällikkö Tomi Nikander kertoo Ystäville uudisrakennushankkeen ja peruskorjauksen etenemisestä. Kuvaaja: Pentti Kotiranta |
 Näkymä Kansallismuseon päärakennuksen katolta. Peruskorjaukseen on kuulunut myös katon yli 100-vuotiaiden liuskekivien uudistus. Kuvaaja: Matti Heimonen |
 Päärakennuksen ja uudisrakennuksen työmaa katutasolta nähtynä. Kuvaaja: Matti Heimonen |
25.9.2024 ||| Vierailu Kansallismuseon työmaalla
Ystävät oli kutsuttu tutustumiskierrokselle Kansallismuseon rakennustyömaalle 25.9. Olimme innoissamme päästessämme todistamaan Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurimman rakennushankekokonaisuuden edistymistä paikan päälle.
Asianmukaisesti varusteltuna (turvajalkineet, kypärä, suojalasit ja -käsineet sekä kypärä) pääsimme näkemään suuren nosturin alla tapahtuvaa montun kattamista. Suurin osa eli 90 % uusista tiloista sijoittuu kahdessa tasossa maan alle, jonne Museo saa paljon uutta näyttely- ja säilytystilaa. Maan päälle tulee jäämään vain lasiseinäinen ravintolapaviljonki, jonka rakennustyöt pääsevät alkamaan vasta täyttötöiden valmistuttua. Paviljonkin ympärille palautetaan vehreä pihapuisto.
Hankekokonaisuuteen kuuluu myös nykyinen museorakennuksen osittainen peruskorjaus ja sen maanalainen yhdistäminen laajennusosaan. ”Tarkastimme” meille tutun rakennuksen niin sisältä kuin ulkoa. Tartuimme myös tarjoukseen nousta työmaahissillä kattojen tasalle. Saimme paljon tietoa hankkeesta kokonaisuutena mutta myös monista yksityiskohdista – kysymyksiä tehtiin ja vastauksia saatiin. Kuulimme myös, että työturvallisuudesta on huolehdittu mallikkaasti mm. mittavat räjäytystyöt eivät ole aiheuttaneen minkäänlaista vahinkoa vanhalle museorakennukselle eikö ympäröivälle rakennuskannalle.
Työmaita on oikeastaan kaksi, uudishankkeesta vastaa SRV ja restauroijana toimii NCC. Vierailun isännäksi saimme kokonaisuutta valvovan Museoviraston edustajan käyttöpäällikkö Tomi Nikanderin. ”Hanke on aikataulussaan eli valmista on vuonna 2027” kiteytti Tomi ja kutsui meidän uudelleen ensi vuonna todistamaan työn etenemistä.
Tapio Maijala
Yhdistyksen puheenjohtaja
 Aikakapseli, joka muurattiin peruskiven sisälle, siirretään paikalle museopuistoon. Kapseli sisältää mm. tasavallan presidentti Alexander Stubbin tervehdyksen tuleville polville. - En tidskapsel, som murades in i grundstenen, lyfts på sin plats djupt i museigårdens jord. Kapseln innehåller bl.a. republikens president Alexander Stubbs hälsning till kommande generationer. Fotograf: Matti Heimonen |
17.5.2024 ||| Kansallismuseon uudisrakennuksen peruskiven muuraus – Murningen av grundstenen till Nationalmusei annexprojekt
Perjantaina 17.5 Suomen Kansallismuseon laajennusosan peruskivi muurattiin juhlallisin menoin Mannerheimintiellä. Viimeksi vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin vuonna 1906, kun museon kansallisromanttisen päärakennuksen peruskivi muurattiin senaattori Leo Mechelinin puheen saattelemana.
Joukko Ystävien hallitusjäseniä osallistui Kansallismuseon kutsumina perjantain hulppeaan juhlaan, jonka ohjelmaan kuului puheenvuoroja, musiikkia ja esittävää taidetta. Hallitusjäsenillä oli myös kunnia päästä osallistumaan itse muuraukseen.
Kiitokset Kansallismuseolle kutsusta tähän historialliseen tilaisuuteen!
***
På fredagen 17.5 murades grundstenen av Finlands Nationalmusei annexprojekt i festlig stämning på Mannerheimvägen. Senast organiserades en motsvarande ceremoni år 1906, då den nationalromantiska huvudbyggnadens grundsten murades på samma adress, ackompanjerad av senator Leo Mechelins tal.
En hop av våra styrelsemedlemmar deltog i firandet, vilket bestod av diverse tal, musiknummer och scenkonst. Styrelsemedlemmarna hade också äran att delta i självaste murningen.
Tack till Nationalmuseet för inbjudan till denna historiska ceremoni!
 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Sarvilinna esittää Ystävien puolesta tervehdyksen Kansallismuseon uudisosan esittelytilaisuudessa 1.11.2022. |  Kansallismuseon käyttöpäällikkö Tomi Nikander luennoi museorakennuksen historiasta 1800-luvun lopulta eteenpäin. 1/2 |
 Kansallismuseon käyttöpäällikkö Tomi Nikander luennoi museorakennuksen historiasta 1800-luvun lopulta eteenpäin. 2/2 |  JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen kertoo Kansallismuseon uudisosan attribuuteista. |
Tiistaina 1.11.2022 Kansallismuseon ja JKMM Arkkitehtien edustajat esittelivät ystäväyhdistyksen jäsenille museon uudisrakennushanketta.
Kansallismuseon päärakennuksen yhteyteen Mannerheimintie 34:lle nousee vuoteen 2027 mennessä merkittävä laajennusosa. Kansallisromanttinen, vuonna 1910 valmistunut päärakennus (Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen) nimittäin saa tuolloin sitä ympäröivään pihapuistoon modernistisen, kotimaisen JKMM Arkkitehtien piirtämän kokonaisuuden - vaikkei sen kupoli tule nousemaan ollenkaan niin korkealle kuin museon graniittitorni, niin sen suurimmilta osin maanalaiset ulottuvuudet tulevat suomaan Kansallismuseolle roimasti lisää näyttely- ja tapahtumatilaa.
Marraskuun esittelytilaisuuden aikana yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell kertoi museon projektiodotuksista, käyttöpäällikkö Tomi Nikander summasi museon aiempaa rakennushistoriaa 1800-luvun lopulta eteenpäin, kun taas JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen lopetti uudisosan arkkitehtuurin, aikataulun ja materiaaliedellytyksien esittelyllä. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Sarvilinna esitti tervehdyksen Ystävien hallitukselta.
Museon uudishankkeen viralliset kotisivut:
https://www.uusikansallinen.fi/